Miten valita väärä brändiväri

Meillä kaikilla on joitain myrkyllisiä tapoja, eikö vain? Vaikka tiedämme paremmin, tapaamme silti seurata noita huonoja tapoja, ehkä vähän ravistellaksemme asioita. Yksi tällainen minulle on ihastua todella kovaa johonkin väriin siviilielämässä, ja sitten tunkea sitä mukaan yritykseni brändiväreihin – ajattelematta brändin kokonaiskuvaa siinä hetkessä sen kummemmin, miettien vain miten coolisti ja huolettomasti voin niin tehdä.

Tämä on tarina yhdestä tuollaisesta tapauksesta.

Eli… Olenko kertonut siitä kun jokin aika takaperin päätin lisätä laventelin brändiväreihini? En, mutta muistat tuon tapauksen? No, se oli rehellisesti sanottuna virhe.

Nyt kerronkin tarinan siitä miten valita väärä brändiväri.

Askel 1 väärän brändivärin valitsemisessa: Tee päätös trendin perusteella

Olin nähnyt laventelin väriä kaikkialla. Ja kun näkee jotain paljon ja joka puolella, näyttämässä hyvältä, se alkaa tuntua tutulta ja meistä alkaa tuntua siltä että se on jotain mistä me itsekin todella pidämme. (kuulostaako tutulta?)

Noin tapahtui minulle laventelin kanssa jokin aika takaperin. Törmäsin siihen kaikkialla (kuten varmasti sinäkin, lol), pidin siitä etenkin muutamassa tietyssä sävyssä, ja aloin haluta tuoda sen mukaan brändini ulkoasuun. Siitäkin huolimatta ettei se olisi sopinut oikein mitenkään muihin vakiintuneisiin brändiväreihini tai sen tunnelmaan.

Joskus tunne vain ottaa vallan, eikö vaan?

Askel 2: Tee päätös sokeasti

Laventelikeissin taustalla olleita ajatuksiani: Pidin tuosta väristä ja ajauduin ajattelemaan että brändini väripaletti kaipaisi jotain freessiä vähän ravistelemaan kokonaisuutta. Joten olin innoissani tästä hattaramaisesta (väri-)mahdollisuudesta. Tietoisesti sivuuttaen varoitusmerkit joita tietokoneeni ruudun viereen tuntui nousevan kuin sieniä sateella. Ne kysyivät ‘Aiotko oikeasti sivuuttaa kaikki omat brändäysohjeesi tämän kohdalla?’

Ja siis hei, useimmiten liputan sellaisten brändivärien puolesta jotka vähän yllättävät yleisöä. Mutta sen pitää tapahtua uniikilla markkinajohtaja-tyylillä ja laatikon ulkopuolelta tietoisesti. (Ei näin.)

Jos ainut syy brändivärin valinnan perusteella on a) henkilökohtainen mieltymys tai b) tieto siitä että se vain yllättää, jääden merkitykseltään tyhjäksi, on iso mahdollisuus että kokonaisuus ei toimi.

Koska, ja tämän varmasti tiedätkin, brändiä koskevan merkittävän päätöksen pohjaaminen pelkästään omaan makuun tai ohikiitävään huumautumiseen, pohjaamatta sitä asiakas- tai bränditietoon, on riskaabelia.

Askel 3: Pohjaa päätös internetissä näkemäsi kuvaan

Vähän niinkuin juuri noin tässä laventelikwississäkin kävi. Sekin sai alkunsa internetistä.

Koska ’Heippa vaan Pinterest, ollaanko me tuttuja?’ Eikä siis pidä käsittää väärin. Minä rakastan Pinterestiä. Ja tykkään siitä jos asiakkaat jakavat Pinterest-boardinsa minulle näyttääkseen mikä heitä liikuttaa.

Mutta yksittäinen kuva brändivärivalintojen lähteenä ei yleensä ole se paras idea. Koska 1) väri todennäköisesti näyttää erilaiselta eri ympäristössä (kuvassa vs. brändisi värikirjaston osana). Ja 2) tuo kuva mainoksesta / kodista / tuotteesta on todennäköisesti suunnattu palvelemaan jotain tiettyä asiakaskuntaa. Ja sinun yrityksellesi kannattaa luoda kokonaisuus joka kiinnostaa juuri sinun unelma-asiakkaitasi. Ei muita.

Tiesin kaiken tämän, mutta silti onnistuin uskottelemaan itselleni että nyt voisi toimia eri tavalla…

Askel 4: Jätä omat epäilykset huomioimatta

Päivät kuluivat asiakastöiden parissa, kietoutuneina heidän yritystensä maailmoihin, innostuen väritarinoista joita heille loimme. (Muistan hyvin, miten yksi noista väritarinoista sai inspiraationsa australialaisesta luonnosta, ja siinä oli paahteisen hiekkaisia värejä ja syviä vihreitä. Ahhh.)

Ja aina kun mieleeni muistui Studio Huomentan oma hajoileva väripaletti virumassa jossainpäin pilvi-tiedostoja, tuli vähän levoton olo.

Työnsin sen tunteen aina kuitenkin sivuun, vakuuttuneena siitä että nyt mennään eikä meinata tällä laventelilla eteenpäin.

Olin karsinut sävyt muutamaan hex-koodiin (=se koodi joka muodostaa värit ruudulle, alkaen risuaidalla #). Avasin Figma-filen jossa SH:n omat templatet sijaitsevat ja tunsin kihelmöivän tunteen tuodessani värejä sinne.

Perhosia vatsassa, hyvin tietoisesti vakuutellen itselleni että tunne kumpuaa innostuksesta, eikä hiipivästä epävarmuudesta. 

Uusi väri tuntui kaipaavan myös uudenlaisia graafisia elementtejäkin vierelleen, joten loin sellaisiakin. 

Prosessiin meni kaikkiaan aika paljon aikaa ja lukemattomia kuppeja teetä (joista yhden kaadoin kerran päällenikin). Se oli aika uuvuttavaa rehellisesti sanottuna. Kiinnostukseni tätä uutta väriä kohtaan lopahti jo matkan varrella, mutta vakuuttelin itseni jatkamaan. Näin pitkälle on tultu, miksi lopettaa nyt, eikö vain?

Saatuani hommat valmiiksi, aloin tuoda uutta lookia samantien, ensin someen kokeena.

Reitti elpymiseen: Takaisin työstöön

Alun innostuksen, itseltäni piilottamieni epäilysten, ja live-kokeilun jälkeen tuli katumus.

Minusta tuntui että halusin piiloutua tältä uudelta hattaraiselta suuntaukselta johon olin SH:n vienyt. Olin aika varma että se oli kyllä nyt virheliike.

Ja minun ihan oikeasti piti muistuttaa itseäni siitä miten tämä homma noin niinkuin tehdään: alhaalta ylöspäin! 

Olin koettanut kruisailla ohituskaistalla, kun brändäyksessä ei oikeasti ole ollenkaan etuna liiallinen nopeus. Brändirakennus ei ole sitä että otetaan yksittäisiä asioita ja tuodaan ne yhteen. Ei, brändi rakentuu kokonaisuutena. Yksityiskohdista, jotka toimivat yhdessä ja pelaavat samaan pussiin.

Joten palasin lähtöruutuun, ja sinne mistä aina asiakkaiden kanssa aloitan. Aloin tehdä moodboardia eli tunnelmataulua.

Reitti elpymiseen: Keskity tunnelmaan

Jotein tein niinkuin teemme asiakkaidemme kanssa ja toin moodboardiin kaiken sen mistä SH:n tunnelmina unelmoin. Ja testasin enemmän kuin muutamaa uutta väriä.

Toki surin laventelikeissiin tuhraantuneita tunteja, mutta ainut suunta on eteenpäin, kurssia suoristaen.

Studio Huomentan tunnelma on ytimeltään kutsuva, salliva, rauhallinen ja lämmin. Sen visuaalisessa ilmaisussa on kerroksellisuutta, vaakalinjoja, 70-luvun designin piirteitä, ja se kallistuu moderniin editorial-tyyliin.

Kun annan itseni visualisoida ja unelmoida, tiedän jo mikä se suunta on, johon SH on mielessäni kallellaan. Vahva fokus typografiaan vaihdellen painoja, kokoa ja kallistuksia, ja rauhallisia toisiaan lähellä olevia värejä joilla on keskenään hyvin eri vahvuudet.

Kuin huomaamatta, aikanaan uusi SH väripaletti muotoutui tällä kaavalla. Se on omaleimainen, yelisömme mielestä ihana, ja tuntuu minustakin hyvältä ihan joka päivä.

Tänne piti tulla sitä pidempää maisemareittiä, mutta se reitti oli kaunis ja matka kannatti!

Tuntuuko sinun brändivärisi jotenkin väärältä?

Ensiksi pakko sanoa: Kuten jo ehkä huomasit, peli ei ole menetetty – ei edes vaikka olisit esitellyt ihan oudon värin maailmalle ja päättänyt heivata sen tuon jälkeen. Se on vain elämää.

Mutta jos tuo toistuu kerta toisensa jälkeen, brändisi ei todennäköisesti esittäydy luotettavimmassa valossa. Ja sinua itseäsi se soutaminen ja huopaaminen todennäköisesti ärsyttää kerta kerralta enemmän.

Joten seuraavan kerran kun uusi väri tuntuu houkuttelevan sinua, kysy itseltäsi:

• Onko [ko. väri / sävy] tuntunut hyvältä idealta brändillesi jo pitkään?

• Miten uskoisit että yleisösi tulkitsisi sitä?

• Onko se sellainen johon uskot voivasi sitoutua pidemmäksi aikaa?

• Kuka / mikä on ollut vaikuttajana siinä että harkitset tätä väriä?

Ja hei siis saatat ihmetellä että ei kai brändin väreillä nyt kovin paljon voi olla merkitystä. Ymmärrän hyvin! Mutta kun pohdit itseäsi kuluttajana, alat varmaan huomata miten paljon brändien aiheuttamat tunnelmat ohjaavat päätöksiäsi. Yksi tekijä noiden tunnelmien taustalla on värit. On tutkittu että oman signature-värin käyttäminen voi lisätä 80% sitä tunnistaako kuluttaja brändisi muiden joukosta.

Joten brändisi värien valitseminen valistuneesti on aika hemmetin hyvä idea.

Annika Välimäki-Pinta
Studio Huomenta, Perustaja, Pääsuunnittelija